Aivan aluksi haluan toivottaa kaikille maailman ihmisille hyvää naistenpäivää!
Mielestäni tämä päivä on kaikkien yhteinen päivä korostaa miesten ja naisten sekä kaikkien seksuaalisten suuntauksien välistä tasa-arvoa. Jokainen meistä saa kokea olevansa mies tai nainen, tai halujensa mukaan yhdistellä niiden väliltä omaa seksuaalisuuttaan juuri niin kuin itse tahtovat.
Minusta olisikin upeaa, että myös me miehet toivottaisimme toisillemme hyvää naistenpäivää. Itse ainakin vilpittömästi olen tästä päivästä onnellinen myös itseni kannalta. Me kaikki hyödymme lisääntyvästä tasa-arvosta.
Kuten olen tässä blogissa muutaman kerran jo ottanut kantaa minuun kohdistuneeseen syrjintään häiden valmistelussa. Tällä en siis tarkoita puolisoni syrjintää, vaan järjestelmäämme, joka näkee ja korostaa naisten roolia naimisiin menijöinä. Tässä ahdasmielisessä stereotypia-ajattelussa miehet nähdään helposti vain taakkana häiden valmistelussa tai heitä kohdellaan syrjivästi ajatellen, ettei naimisiin menoon liittyvät asiat heitä kiinnostaisi.
Eilen saimme hyvää ja tasa-arvoista palvelua koruliikkeessä, vaikka vihkisormus perinteisesti tuleekin vain naisen sormeen. Totta kai minäkin voisin ostaa itselleni vihkisormuksen kukaan ei sitä estäisi, mutta minulle vihkisormus E:n sormessa on ennen kaikkea meidän yhteinen sormuksemme. Se että se on E:n sormessa, ei siis ole minulta pois.
Tasa-arvo on meidän kaikkien yhteinen asia. Se että minä haluan pitää hääblogia ja ottaa vastuuta häittemme järjestelystä, on minulle tärkeä asia. Aivan samalla tavalla haluan tulevaisuudessa kantaa vastuuni niissä asioissa, mitkä yhteiskunnassamme ovat liiaksi tällä hetkellä naisten harteilla. Näitä ovat muuan muassa perhevapaiden pitämiset. Se että miehet viettäisivät enemmän perhevapaita lisäisi minun tasa-arvoani vanhempana ja parantaisi naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla.
Haluan, että jokainen mies voi tulevaisuudessa olla valitsemassa hääkakkua aivan samalla tavalla kuin uskomme naisten siihen pystyvän. Haluan myös, että mies voi viedä lapsen neuvolaan ilman, että kysytään missäs se äiti on.
Liian usein ajattelemme naistenpäivää vain naistenpäivänä. Poliitikot ja etujärjestöt onnittelevat vain naisia naistenpäivänä ja korostavat lasikattojen rikkojia. Se on aivan oikein ja hyvä asia, mutta aivan samalla tavalla minun hääblogini vapauttaa naisia häihin liittyvistä stereotypioista ja rikkoo lasikattoja muille miehille olla omien häidensä herroja.
Näihin sanoihin haluan toivottaa kaikille todella hyvää naistenpäivää. On ihanaa olla mies, joka saa järjestää häitä.
tiistai 8. maaliskuuta 2016
maanantai 7. maaliskuuta 2016
Maanantai on paras häiden valmistelupäivä!
Tänään on saatu paljon aikaan! Juhuu! Jippii!
Heräsin tänään yhdeltätoista. E oli herännyt jo paljon aikaisemmin tekemään graduaan. E esitteli minulle Photobox.fissä tekemänsä hääjuhlakutsun. Kutsuun E pyysi minulta vielä S-pankin tilinumeroamme. Tämä siksi, koska aiomme esittää vieraillemme, että jos he haluavat meitä muistaa lahjalla, toivomme heidän kartuttavan häämatkakassaamme. On muuten järkyttävän vaikeaa muotoilla teksti niin, ettei kuulosta tylyltä.
No ongelmahan syntyi sitten siitä, kun emme kumpikaan tienneet S-pankkimme tilinumeroa! Yhteinen S-tili on yksi kauneimmista hetkistä suhteessamme. Muuttaessamme yhteen yhdistimme S-tilimme. Oikeasti tilimme eivät yhdistyneet, vaan minun S-korttini leikattiin Prismassa keskeltä poikki ja minulle annettiin täydet oikeudet E:n S-tiliin ja varat minun S-tililtäni siirrettiin E:n S-tilille, jonne minulla on täydet oikeudet. Selvennykseksi S ei ole henkilö, vaan S:llä tarkoitetaan S-ryhmää.
Koska E:n S-pankkipaperit ovat kotonamme ja olemme nyt äitini luona, jouduimme menemään paikalliseen Prismaan hakemaan tilinumeromme. Minä sain samalla kolmannen kerran uudet tunnukset S-pankkiin. S-tilimme on paras valinta häämatkatiliksemme, koska se on osa meidän yhteistä tarinaamme. Tai siis tarinaa siitä, kuinka minun S-etukorttini leikattiin kahtia ja minut liitettiin täysin valtuuksin E:n S-tiliin. WELL you get THE POINT!
S-pankkia vastapäätä oli Kultajousi. Ehdotin E:lle, että mennäänkö pankin jälkeen katselemaan vihkisormuksia. Ostimme kihlasormuksetkin syksyllä 2014 Kultajousesta, ja saimme mojovan opiskelija-alennuksen.
Olimme katselleet vihkisormuksia jo jouluna, kun Kultajousen mainos oli tullut postista. Menimme Kultajouseen ja MINÄ esittelin meidät sekä aikeemme mennä kesällä naimisiin. Kerroin myös, että olimme nähneet potentiaalisia vihkisormuksia joulun kuvastossa, mutta tässä kevään kuvastosta emme niitä tunnista. Mukava koruliikkeen myyjä alkoi esitellä sormuksia.
Todettakoon nyt heti, että tämä mukava ja palvelualtis myyjä katsoi minua silmiin ja puhui meistä monikkona. Koen saaneeni erittäin hyvää palvelua ja haluan korostaa, että minua kohtaan ei osoitettu mitään syrjiviä katseita tai mitään siihen viittaavaa. Todella hyvä kokemus! E kokeili useita eri sormuksia. Löysimme yhden todella kauniin sormuksen, ja sen tiedot ovat minulla lompakossa myyjän antamassa käyntikortissa.
Kysyin myös Kultajousessa vihkisormuksen ja kihlasormuksen yhteenjuottamisesta. Myyjä kertoi, että se on hyvä idea, vaikka sormukset olisivatkin molemmat samanmuotoisia, koska juotos vahvistaa sormuksien rakennetta ja ehkäisee ohuiden sormuksien vääntymistä.
E pääsi kuitenkin näpäyttämään minua, kun kysyin kuinka paljon aikaisemmin sormukset olisi tilattava kaiverrusten ja juotosten kannalta. Myyjä vastasi, että yhdestä kahteen viikkoa menisi. E kuitenkin totesi, että ei niitä sormuksia voi ennen häitä juottaa yhteen, koska sitten hänellä ei olisi kihlasormusta häissä. Myyjä sanoi, että juurikin näin... Minä puolestani nolostuin. Minut oli taas häpäisty Kultajousessa. Tuli nimittäin mieleen hetki, kun ostimme kihlasormuksia. Silloin mokasin, kun luulin oman nimeni tulevan omaan sormukseeni...
| Hyvää palvelu Kultajousessa! Ihana sormuskin löytyi. Harmi kun se ei tule minun sormeeni! |
Pankki- ja kultakauppareissulta kotiin päästyämme tein infokirjeen hääkutsun liitteeksi ja aloin koota vieraistamme osoitelistaa. Info-kirjeen sainkin jo valmiiksi.
E puolestaan halusi laittaa Photoboxista kutsut tilaukseen, mutta koko sivuston kuvanmuokkausohjelmisto kaatui kokoajan. Se kaatui myös minun koneellani ja lopulta, kun se vähän aikaa toimi, sivusto oli kadottanut valmiista kutsustamme tietoja. E:tä ketutti ankarasti. Minä yritin olla rakentava. E:n raivo purkautui monta kertaa eri tavoilla. Minä yritin asentaa uudelleen flasheja ja kokeilla eri selaimia. Mikään ei toiminut! Siinä vaiheessa minuakin alkoi vituttamaan. Lopulta E joutui tekemään kutsun kokonaan uudestaan. Onneksi hänellä oli kutsujen tekstiosiot koneella tallessa. HUH HUH!
Tunnisteet:
2016,
E,
hääsuunnittelu,
Häät,
häävalmistelu,
kihlasormus,
Kultajousi,
Photobox,
R,
S-pankki,
S-ryhmä,
S-tili,
vihkisormus
tiistai 1. maaliskuuta 2016
Twitterin pseudosomemarkkinointi, häämatka ja muut kuulumiset
Anteeksi taas rakkaat lukijani, kun en ole pitkään aikaan blogannut. Sain gradun esitarkastusta vaille valmiiksi ja palautettua, joka on kuitenkin tätä kirjallista teostani tärkeämpi velvollisuus.
Viime viikolla sain twitterissä pyynnön osallistua häämatkakeskusteluun. Jokin somemarkkinointifirma järjestää joka maanantai tietyllä hashtagilla keskusteluita, jonka jokin yritys on ostanut. Tällä kertaa sponsorina oli Häät & Juhlat -lehti. Pakkohan Suomen parhaan sulhasblogaajan oli osallistua.
Kantavina kriteereinä häämatkalle ovat:
-emme halua mihinkään köyhään maahan
-emme halua mihinkään turistirysään, jossa köyhyyden ja rikkauden välillä on aita
-lähinnä länsimaat kiinnostavat.
Kuulostaa ehkä elitistiseltä, mutta minua ei kiinnosta katsella katulapsia Intiassa häämatkallani. Maksaisin mielummin paljon veroja ja toivoisin siitä suuren siivun menevän kehitysapuun.
Aikaisemmin illalla olin ystäväni kanssa käynyt oluella. Olin kertonut, että tänä iltana pitäisi osallistua häämatkakeskusteluun twitterissä. Mikä täyttäisi kriteerimme? Ehdotin Kanadaa. Tiesin, että ystäväni oli siellä käynyt. Hän suositteli.
Illala twiittailin sitten, että Kanada voisi olla kiva! Siellä on isoja kaupunkeja, mutta samalla kaunista luontoa. Sain aivan järkyttävät määrät retweettejä ja likeja. Lähinnä keskusteluun osallistui silti vain tämän järjestävän tahon twiittiboostailiat. Myöhemmin illalla Häät & Juhlat alkoivat tykätä twiiteistäni myös.
Keskustelu oli joka tapauksessa sellaista pseudosomemarkkinointia. Ehkä emme nyt saa ilmaista häämatkaa joltain sponsorilta, mutta jos markkinataloudessa ei pysty myymään tuotettaan muuten, kuin nuolemalla kohdeyleisön persettä, niin minua ei ainakaan kiinnosta.
Se oli sellaista perusällöä someilua, jossa kaikki on pirun innostuneita ja kaikkien paskatkin ideat kehutaan maasta taivaaaseen. En nyt siis tarkoita omia twiittejäni, koska ne ovat aina mahtavia, mutta kyllä sellainen somemamoilu tai somemessittäminen on ärsyttävää. Kaikki on niin tekopirteitä. Onko se nyt jotain hyvää viestintää, että kehutaan vaan helvetisti kaikkia ja retweetataan jokainen juttu mitä vain hashtagiin tupsahtaa?
No tärkeintä prosessissa oli kuitenkin se, että kävin sitten eri Kanadan osavaltioiden turismisivuilla ja tykästyin Ontarioon. Sieltä löytyi kauniita järviä ja metsiä, mutta myös tottakai Kanadan isoin kaupunki Toronto, joka on kuuluisa kulttuurista ja ruuastaan. Olemme E:n kanssa harrastaneet yhdessä minun kalastustani. E on tappanut ja perannut minun saamani kalat ja välillä E on heittänyt minun virveliäni. Uskon, että E:kin tykkää kalastuksesta(ni). Olemme yhdessä myös soudelleet hänen mökillään. Lisäksi olemme suhteemme aikana käyneet yhdessä paljon mustikassa ja sienessä. Olemme melkein luontoihmisiä.
Ontariossa voisimme olla pari päivää Torontossa ja sitten vuokrata auton, ajaa luontoon ja vuokrata jonkun mökin. Kalastella ja tutustua maaseutuun. Se voisi olla ihana häämatka. E sanoi, että kunhan hän pääsee parina päivänä outletteihin, niin hänelle käy.
Olisiko se sitten Kanada ja Ontario? Innostuin suuresti! Katsokaa itse! https://www.ontariotravel.net/en/home
Hääkutsut on nyt myös suunniteltu ja ne pitäisi laittaa tilaukseen. Löydettiin siihen hyvä diili. E on vastannut tästä projektista ja minä olen ollut käytettävissä työresurssina (orja). Catering firmallekin varmistettiin, että otamme heidät. Tarjoilua emme ole vielä lyöneet tarkkaan lukkoon.
Viime viikolla sain twitterissä pyynnön osallistua häämatkakeskusteluun. Jokin somemarkkinointifirma järjestää joka maanantai tietyllä hashtagilla keskusteluita, jonka jokin yritys on ostanut. Tällä kertaa sponsorina oli Häät & Juhlat -lehti. Pakkohan Suomen parhaan sulhasblogaajan oli osallistua.
Kantavina kriteereinä häämatkalle ovat:
-emme halua mihinkään köyhään maahan
-emme halua mihinkään turistirysään, jossa köyhyyden ja rikkauden välillä on aita
-lähinnä länsimaat kiinnostavat.
Kuulostaa ehkä elitistiseltä, mutta minua ei kiinnosta katsella katulapsia Intiassa häämatkallani. Maksaisin mielummin paljon veroja ja toivoisin siitä suuren siivun menevän kehitysapuun.
Aikaisemmin illalla olin ystäväni kanssa käynyt oluella. Olin kertonut, että tänä iltana pitäisi osallistua häämatkakeskusteluun twitterissä. Mikä täyttäisi kriteerimme? Ehdotin Kanadaa. Tiesin, että ystäväni oli siellä käynyt. Hän suositteli.
Illala twiittailin sitten, että Kanada voisi olla kiva! Siellä on isoja kaupunkeja, mutta samalla kaunista luontoa. Sain aivan järkyttävät määrät retweettejä ja likeja. Lähinnä keskusteluun osallistui silti vain tämän järjestävän tahon twiittiboostailiat. Myöhemmin illalla Häät & Juhlat alkoivat tykätä twiiteistäni myös.
Keskustelu oli joka tapauksessa sellaista pseudosomemarkkinointia. Ehkä emme nyt saa ilmaista häämatkaa joltain sponsorilta, mutta jos markkinataloudessa ei pysty myymään tuotettaan muuten, kuin nuolemalla kohdeyleisön persettä, niin minua ei ainakaan kiinnosta.
Se oli sellaista perusällöä someilua, jossa kaikki on pirun innostuneita ja kaikkien paskatkin ideat kehutaan maasta taivaaaseen. En nyt siis tarkoita omia twiittejäni, koska ne ovat aina mahtavia, mutta kyllä sellainen somemamoilu tai somemessittäminen on ärsyttävää. Kaikki on niin tekopirteitä. Onko se nyt jotain hyvää viestintää, että kehutaan vaan helvetisti kaikkia ja retweetataan jokainen juttu mitä vain hashtagiin tupsahtaa?
No tärkeintä prosessissa oli kuitenkin se, että kävin sitten eri Kanadan osavaltioiden turismisivuilla ja tykästyin Ontarioon. Sieltä löytyi kauniita järviä ja metsiä, mutta myös tottakai Kanadan isoin kaupunki Toronto, joka on kuuluisa kulttuurista ja ruuastaan. Olemme E:n kanssa harrastaneet yhdessä minun kalastustani. E on tappanut ja perannut minun saamani kalat ja välillä E on heittänyt minun virveliäni. Uskon, että E:kin tykkää kalastuksesta(ni). Olemme yhdessä myös soudelleet hänen mökillään. Lisäksi olemme suhteemme aikana käyneet yhdessä paljon mustikassa ja sienessä. Olemme melkein luontoihmisiä.
Ontariossa voisimme olla pari päivää Torontossa ja sitten vuokrata auton, ajaa luontoon ja vuokrata jonkun mökin. Kalastella ja tutustua maaseutuun. Se voisi olla ihana häämatka. E sanoi, että kunhan hän pääsee parina päivänä outletteihin, niin hänelle käy.
Olisiko se sitten Kanada ja Ontario? Innostuin suuresti! Katsokaa itse! https://www.ontariotravel.net/en/home
Hääkutsut on nyt myös suunniteltu ja ne pitäisi laittaa tilaukseen. Löydettiin siihen hyvä diili. E on vastannut tästä projektista ja minä olen ollut käytettävissä työresurssina (orja). Catering firmallekin varmistettiin, että otamme heidät. Tarjoilua emme ole vielä lyöneet tarkkaan lukkoon.
Tunnisteet:
catering,
häämatka,
hääsome,
Häät & Juhlat,
häät 2016,
Kanada,
some,
sulhanen blogaa,
twitter
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
