Rakas hääblogini! Anteeksi etten blogannut kertaakaan joulukuussa. Reissasimme kodin ja sukulaisten väliä ja vaikka kokoajan muistin velvollisuuteni sinua kohtaan en saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. Ajattelin sinua kuitenkin lehtihyllyillä ja niiden lukemattomien ystävien seurassa, kun he sinua minulle kehuivat. Lopulta kun moni puhui sinusta tajusin, että kyse oli oikeasti minusta ja minun saamattomuudestani ja nämä lukemattomat kehut muuttuivatkin omassa päässäni tuskaksi ja turhautumiseksi siitä etten ollut kirjoittanut hääblogiani!
Huomasin joulukuussa tämän lehden erään osuuskaupan lehtihyllyssä. Täynnä mainoksia ja meikkivinkkejä ja muita naisten juttuja. Vähän oli minua kiinnostavia asioita, kuten että miten saat ruokailun häihisi tai jotain muuta sellaista. Täysin kaupallinen julkaisu ja Pohjoismaiden SUURIN! Meillä hyvinvointivaltioiden pohjolassa olisi hyvät mahdollisuudet valtiollisiin hääjulkaisuihin ilman mainoksia. Missä on tee-se-itse -häälehdet tee-se-itse -miehelle? Ostaisin tän lehden ennemmin mun sinkkukavereille, koska ainut hyvä sisältö siinä oli lopulta hyvännäköiset naimisiin menossa olevat naiset antavissa mekoissa.
Onneksi meillä on hyvinvointivaltiossa kirjastot, mistä löytyi PALJON hääkirjoja ILMAISEKSI!
Onneksi meillä on hyvinvointivaltiossa kirjastot, mistä löytyi PALJON hääkirjoja ILMAISEKSI!
Joulukuussa kävimme tapaamassa vihkipappia uudelleen ja kävimme hänen kanssaan vihkitilaisuuden kaavan läpi ja keskustelimme siitä mistä esirukouksista ja muista kaavan vaihtoehdoista eniten tykkäämme. Käytiin askel askeleelta läpi koko homma. Mietittiin kans aika paljon sellaisia asioita, kuten millä puolella sulhanen on saattaessaan morsianta. Naisen kuuluisi kuulemma aina olla vasemmalla puolella miehestä (vai olikohan oikea) no anyway! Niitä käsikirjoitetaan, tuotetaan ja harjoitellaan sitten hääviikolla. Mutta erittäin tärkeitä juttuja, koska tärkeintä on näyttää hyvältä! Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin, että juhlissa sekoillaan eli vieras näkee hääparin silmistä, etteivät he ole ammattilaisia naimisiin menossa.
Tuolloin teimme myös raakaohjelman hääjuhlaa varten. Eihän siihen paljoa mitään ihmeellistä puheiden ja syömisen ohella edes mahdu. 100 ihmistä syö ja ramppaa tauoilla vessoissa siinä hurahtaa jo monta tuntia. Kakunleikkuuseen pitäisi päästä ennen puoli yhdeksää, kun juhlat alkaa viideltä. Mutta ohjelmarunko on minusta hyvä! Konkretisoi paljon kyseistä päivää omassa päässäni. Aion käsikirjoittaa juhlan kulun vielä keväämmällä tarkemmin, tietenkin yhteistyössä E:n ja muiden esiintyjien kanssa.
Lisäksi pääsimme vihdoin nostamaan skumppaa bestmanien ja kaason kanssa! Tapasimme äitini kotona (hänen ollessaan poissa tieltä) joulukuussa. Olin aluksi lähettänyt pojille viestin, että riittääkö pelkät voileivät heille tarjoiluksi, mutta E suuttui ettei me mitään voileipiä tarjoilla vaan tehdään heille ruokaa. Tehtiin heille sitten tortillakestit ja kyllä se kannatti. Hävettää jälkikäteen miten menin voileivistä heille viestittelemään... ja onneksi E oli fiksu ja ojensi minua. Mutta skumppaa otettiin!
Tapaamisessa kerroimme heille mitä kaikkea olemme tehneet. Kävimme läpi juhlien ohjelmaluonnosta ja kerroimme heille mitä heiltä odotamme, kuten juhlien juontaminen. Kerroimme lisäksi, että eräässä kohtaa ohjelmaa olisi varattu tilaa heidän keksimälleen ohjelmanumerolle, mitä se ikinä sitten onkaan. Pojat myös kiusasivat mua, että tuskin mitään polttareita ansaitsen ja tuskin jaksavat edes järjestää, mutta jos nyt polttarit olisi, niin minun pitäisi vähän tehdä listaa, että ketä sinne pitäisi kutsua. Jätkien mahtavaa huumoria...
Ainiin! En ole muistanut esitellä mun bestmaneja! Heidät tunnetaan salanimillä E-pro ja Jacxe aka Kahviherttua! Ollaan oltu samalla luokalla ekasta luokasta saakka kunnes luokaton lukio meidät erotti. Hienoja miehiä!
Pakko kyllä sanoa, että meillä on upeat bestmanit ja kaaso. Valovoimaisia, sosiaalisia ja huumorintajuisia ihmisiä!
Nyt on avauduttu taas pitkästä aikaa. Joulukuussa meillä oli pari keskustelua E:n kanssa tulevaisuuden suunnitelmistamme liittyen esimerkiksi asumispaikkaan ja muuhun sellaiseen. Kerron näistä lisää myöhemmin! Lisäksi tällä hetkellä stressiä aiheuttaa cateringin valitseminen. Noista yrittäjistä ei ota millään mitään selvää. Lisäksi minulle on vaikeaa miettiä asiaa E:n kanssa, koska E ajattelee enemmän sitä onko ruoka hyvää ja minä sitä mitä kaikkea meillä on velvollisuus häissä tarjoilla, että se näyttää hääjuhlalta ym ym... Mä kun syön kaikkea.
Ystäviemme Marttujen häistä (2014) nappaamani sukkanauhakin löytyi tänään! Alla kuva siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti